Blogissa on ollut hiljaista viime viikkoina, mutta talo on kuitenkin edennyt. Sisällä on laitettu tekniikkaa, putkia, iv-kanavia ja sähköjä. Ulkona on saatu maatyöt loppuun. Ne olivatkin meidän raksan murhekryyni ja teimme niiden suhteen itsekin virheitä.
Rakentamista suunnitellessa ymmärsimme, että louhinta tulee maksamaan meillä reilusti. Kallio nousi noin viisi metriä varsin jyrkästi aika lailla tontin reunalta. Vieressä olevien talojen vuoksi oli ammuttava pienillä panoksilla ja sivuja päädyttiin myös sahaamaan. Muista maatöistä lähinnä ajattelimme, että kirvesvarsitiehen kaivettavat viemärit ja sähköt ovat pikku homma. Teimme urakkasopimuksen alan yrityksen kanssa, missä oli sekä louhinta, että maatyöt. Ensimmäinen virhe tapahtui tässä. Emme miettineet kovin tarkkaan maksuprosentteja. Yritys vaikutti luotettavalta ja oli toiminut jo kolmekymmentä vuotta. Päädyimme maksamaan melko pienistä toimenpiteistä useita tonneja, kun maksuaikataulu oli turhan etupainotteinen.
Louhinta venyi meillä reilusti, kestäen lopulta noin 3 kk. Siinä kohtaa syksy alkoi painaa päälle ja piti päästä rakentamaan runkoa. Sovimme urakoitsijan kanssa, että kirvesvarrelle tehtävät vesi- ja viemärivedot jätetään seuraavaan kevääseen. Jälkikäteen ajatellen tämä oli ehkä virhe. Toisaalta me saimme rungon kasaan viime vuoden puolella ja talvi on tehty sisätöitä.
Keväällä saimme sitten ilmoituksen, että yritys, jonka kanssa sopimus on tehty, on tehnyt konkurssin. Katsaus kustannusarvioon ja tajusimme, että olemme maksaneet 22500 € kallion puhtaaksi kaapimisesta, salaojien vetämisestä sekä talon ulko- ja sisäpuolisista täytöistä. Se iso työ meidän tapauksessa, eli hulevesien, veden ja viemärin veto meidän 30 metriä pitkän kirvesvarsitien kautta oli vielä tekemättä. Tässä kohtaa alkoi tuskanhiki puskea pintaan.
Louhinnan tehneen yrityksen entiset työntekijät olivat aloittaneet oman toiminnan ja kävivät tekemässä meille talon sisäpuolisia täyttöjä. Tämä sujui hyvin, joten sovimme, että he tekevät vedot kirvesvarrelle. Tässä kohtaa omat suunnitelmat olivat muuttuneet hieman ja toivoimme nyt tienpohjan vahvistamista mahdollista tulevaa asfalttia varten. Työt sovittiin tehtäväksi tuntityönä. Saimme vain suullisen arvion, että projekti ottaisi pari viikkoa. Tässä teimme taas virheen! Olisi pitänyt pyytää tarkempi arvioi työhön menevästä työajasta tai ehkä sopia urakkahinta.
Saimme kyllä mukavat ja luotettavat kaverit tekemään työn. Työ kuitenkin eteni hitaasti. Ymmärrämme toki, että tonttimme ei ole helpoin. Naapuritalot on aikoinaan rakennettu aivan kiinni meidän viiden metrin pihatiehen. Kun pihatietä kaivettiin auki, piti kaivaa naapureiden pääovien portaisiin asti. Tontilla ei ole myöskään tilaa säilytellä maamassoja missään, vaan ne piti lastata suoraan kuorma-autoon. Silti tuntui hurjalta, että arvioitu kahden viikon työ venyi neljään viikkoon. Ja maksoi sen mukaisesti. Alun perin maanrakennusurakkamme (ilman louhintaa) piti olla 35800 €. Nyt siihen meni kaikkiaan 55800 €. Kun tähän lisätään 59000 € louhinnat saadaan summaksi noin 115000 €. Kirpaisi!
Olemme tottuneet tekemään rakennustöistä paljon itse, mutta selvästikin urakkasopimusten teossa ja toisten palkkaamisessa meillä on vielä opittavaa. Nyt tuntuu siltä, että pyritään pitämään ulkopuolinen työ jatkossakin minimissä. Ehkäpä me selviämme siten paremmin maaliin. Toistaiseksi olemme kuitenkin pysyneet budjetissa, sillä joissakin muissa kohdissa on jääty alle kustannusarvion.
Kaduttaako tämän tontin hankinta, kun pohjatyöt tulivat niin kalliiksi? Ei vielä. Me emme oikeastaan tiedä, kuinka kalliiksi tämä tontti tulee meille. Olemme ostaneet kiinteistön purettavan talon kanssa ja rakennamme uutta taloamme pihalle. Vanha talo on kuitenkin asuttavassa kunnossa (olemme itse asuneet siinä rakennusajan) ja olemme miettineet sen myymistä remontoitavaksi. Tällä viikolla meillä vierailee kiinteistövälittäjiä arvioimassa talon (tai tontin) myyntiä. Kun aikanaan meille selviää, millä hinnalla vanha puoli myydään, osaamme sanoa, oliko kalliorinteemme kallis vai edullinen. Jännityksellä odotamme, miten käy!
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta maanrakennuksesta. Meillä ei ollut juurikaan tietoa prosessin monimutkaisuudesta, ennen kuin ystävämme alkoivat rakentaa taloa. Heillä on myös kallioinen tontti, joka vaatii paljon kallion räjäyttelyä, joten soraperävaunut olivat tuttu näky tontilla. Harmi, että teillä kävi huono tuuri valitsemanne maanrakennusyrityksen kanssa, mutta nostit todella hyviä pointteja esiin sopimuksien teosta, josta monet saavat hyödyllistä tietoa.
Todella harmi kuulla, että maatyöt tuottivat teille näin paljon murhetta, huolta ja lisäkustannuksia. Ystävillämme on alkamassa ahtaan kohteen maanrakennustyöt viimeistään ensi keväänä, joten toivottavasti heillä ei tule tällaisia haasteita vastaan heidän tonttinsa kanssa mitä teillä on tullut. Täytyypä jakaa tämä maanrakennusaiheinen kirjoituksesi heille, niin voivat varautua sen mitä tällaisessa tilanteessa voi.